Tähän artikkeliin kokoaemme kattavan tietopaketin lasten jalkoihin liittyen ja mitä tyypillisimmät ongelmat jalkaterissä on. Kerromme myös lyhyesti mitkä asiat kannattaa huomioida lasten kenkiä valittaessa.
1. Lättäjalat
Lättäjalat voivat olla toiminnalliset tai rakenteelliset. Toiminnallinen lättäjalka tarkoittaa jalkaterää, josta löytyvät normaalisti jalkaterän kaaret, mutta ne eivät aktivoidu rasituksessa. Rakenteellisessa lättäjalassa taas kaaret eivät aktivoidu missään vaiheessa Vauvoilla on syntyessään lättäjalat ja jalkaterät ovat paksuhkot. Jalkaterän kaaret alkavat kehittyä sen jälkeen kun lapsi pääsee nousemaan ylös jalkojen päälle ja pääsee varvistelemaan sekä kävelemään. Lapsen jalkaterien kehityksen kannalta on kaksi tärkeää vaihetta, jolloin lasta kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää mahdollisimman paljon ilman jalkineita ja sukkia. Nämä vaiheet ajoittuvat varhais vauva vaiheeseenn n. 2-8kk ikään, jolloin lapsi saa paljon erilaisia aistikokemuksia jalkaterän alueelle. Tässä vaiheessa vauvan jalkaterän alueella olevat Toinen vaihe ajoittuu n. 1 vuoden -3 vuoden ajalle. Keskimäärin lapset lähtevät kävelemään n. 1 vuoden ikäisenä ja tässä iässä olisi tärkeä, että lapsi saisi olla paljon avojaloin. Tämä vaihe vaikuttaa lapsen jalkaterän kehittymiseen ja lättäjalka- vaihe alkaa väistymään sekä jalkaterän luonnolliset kaaret alkavat muotoutua.
2. Jalat kääntyvät sisäänpäin
Suurimmalla osalla lapsista lonkat ovat luonnostaan sisäkierto asennossa, joten se ei ole pääsääntöisesti mitään vakavaa ja väistyy iänmyötä. Tyypillisesti voit huomata tämän lapsen kävellessä ja siinä jalkaterät kääntyvät sisäänpäin, eli pottuvarpaat kääntyvät toisia kohtin. Lonkkien sisäkierto vähenee kävelyssä yleensä 3-vuoteen mennessä, mutta viimeistään 4-5-ikävuoteen mennessä. Mikäli lapsen vanhemmilla tai isovanhemmilla on taipumusta lonkkien sisäkiertoon ja lapsesi kävelee näin, kannattaa siihen kiinnittää huomiota ja tehdä harjoitteita jossa lonkkiin saadaan ulkokiertoa. Tällaisia harjoitteita ovat esimerkiksi luistelu, pomppupallolla hyppiminen, erilaiset hypyt ja kiipeily. Kuitenkin edellä mainitut harjoitteet voidaan tehdä lonkkia sisäkiertäen (poislukien luistelu), joten suoritustekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota.
3. Jalat kääntyvät ulospäin
Ulospäin kääntyvät jalat ovat myöskin jokseenkin yleinen näky vauvalla-taaperolla, eikä sekään ole pääsääntöisesti mitään vakavaa, vaan väistyy iänmyötä. Jalkojen uloskääntäminen loppuu yleensä siinä vaiheessa kun tasapaino ja kehonhallinta kehittyvät tarpeeksi hyväksi. Etenkin ensimmäisten seisomaannousujen yhteydessä on tyypillistä, että jalat voivat olla ulospäin kääntyneenä. Jos olet kuitenkin huolissasi lapsesi jaloista, niin käänny fysioterapeutin tai lääkärin puoleen.
4. Muita ongelmia alaraajoissa
Ongelmia alaraajoissa voi aiheuttaa erilaiset sairaudet tai rakennepoikeamat, joita esimerkiksi voi olla lonkkanivelen dysplasia ja perthesin-tauti. Näiden sairauksien vuoksi alaraajoissa esiintyy yleensä liikepoikkeamia ja lapsi ei voi viedä esimerkiksi lonkkaniveltä jokaiseen suuuntaan. Jos taustalla on rakenteellinen poikkeama, niin silloinkin kuormitukseen kannattaa kiinnittää huomiota ja yrittää liikunnan avulla muokata rakennetta mahdollisuuksien mukaan parempaan suuntaan. Eli harjoittelulla voidaan vaikuttaa lapsen kehitykseen merkittävästi.
Kenkien valinta lapselle
Suosittelemme katsomaan alla olevan videon kenkien valitsemisesta. Siinä on kerrottu perusajatus lapsen jalkaterän kehityksestä ja minkälaiset kengät olisi hyvä valita lapsen jalalle.
Miksi nämä asiat ovat tärkeitä?
Lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita todella nopeasti. Etenkin ensimmäinen ikävuosi asettaa vaikuttaa lapsen kehitykseen suuresti, koska silloin lapset aivot ja keskushermosto kehittyvät nopeiten. Tässä vaiheessa olisikin erittäin tärkeä päästä vaikuttaamaan lapsen vääränlaisiin liikemalleihin, koska myöhemmässä vaiheessa se on paljon vaikeampaa. Lisäksi jo vauvavaiheessa pystytään vaikuttamaan esimerkiksi minkälaiseen asentoon lonkkamalja kehittyy. Jos sinulla herää kysymyksiä, niin voit jättää ne kommentti-kenttään.
Lisäluettavaa:
Lapsen raajakipu – tunnistatko kipuoireyhtymän?
Shwachman-Diamondin oireyhtymä: diagnostinen haaste
Kirjoittaja:
Tero Nikkarinen, Fysioterapeutti (YAMK)
Kiinnostuksen kohteet fysioterapiassa: lasten fysioterapia, urheilijoiden fysioterapia, neurologinen fysioterapia sekä aikuisten tuki- ja liikuntaelin ongelmat
Liikuntalajeista eniten kuntoutan jääkiekkoilijoita, hiihtäjiä ja juoksijoita