1. Lättäjalat

Lättäjalat voivat olla toiminnalliset tai rakenteelliset. Toiminnallinen lättäjalka tarkoittaa jalkaterää, josta löytyvät normaalisti jalkaterän kaaret, mutta ne eivät aktivoidu rasituksessa. Rakenteellisessa lättäjalassa taas kaaret eivät aktivoidu missään vaiheessa Vauvoilla on syntyessään lättäjalat ja jalkaterät ovat paksuhkot. Jalkaterän kaaret alkavat kehittyä sen jälkeen kun lapsi pääsee nousemaan ylös jalkojen päälle ja pääsee varvistelemaan sekä kävelemään. Lapsen jalkaterien kehityksen kannalta on kaksi tärkeää vaihetta, jolloin lasta kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää mahdollisimman paljon ilman jalkineita ja sukkia. Nämä vaiheet ajoittuvat varhais vauva vaiheeseenn n. 2-8kk ikään, jolloin lapsi saa paljon erilaisia aistikokemuksia jalkaterän alueelle. Tässä vaiheessa vauvan jalkaterän alueella olevat  Toinen vaihe ajoittuu n. 1 vuoden -3 vuoden ajalle. Keskimäärin lapset lähtevät kävelemään n. 1 vuoden ikäisenä ja tässä iässä olisi tärkeä, että lapsi saisi olla paljon avojaloin. Tämä vaihe vaikuttaa lapsen jalkaterän kehittymiseen ja lättäjalka- vaihe alkaa väistymään sekä jalkaterän luonnolliset kaaret alkavat muotoutua.

2. Jalat kääntyvät sisäänpäin

Suurimmalla osalla lapsista lonkat ovat luonnostaan sisäkierto asennossa, joten se ei ole pääsääntöisesti mitään vakavaa ja väistyy iänmyötä. Tyypillisesti voit huomata tämän lapsen kävellessä ja siinä jalkaterät kääntyvät sisäänpäin, eli pottuvarpaat kääntyvät toisia kohtin. Lonkkien sisäkierto vähenee kävelyssä yleensä 3-vuoteen mennessä, mutta viimeistään 4-5-ikävuoteen mennessä. Mikäli lapsen vanhemmilla tai isovanhemmilla on taipumusta lonkkien sisäkiertoon ja lapsesi kävelee näin, kannattaa siihen kiinnittää huomiota ja tehdä harjoitteita jossa lonkkiin saadaan ulkokiertoa. Tällaisia harjoitteita ovat esimerkiksi luistelu, pomppupallolla hyppiminen, erilaiset hypyt ja kiipeily. Kuitenkin edellä mainitut harjoitteet voidaan tehdä lonkkia sisäkiertäen (poislukien luistelu), joten suoritustekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota.

3. Jalat kääntyvät ulospäin

Ulospäin kääntyvät jalat ovat myöskin jokseenkin yleinen näky vauvalla-taaperolla, eikä sekään ole pääsääntöisesti mitään vakavaa, vaan väistyy iänmyötä. Jalkojen uloskääntäminen loppuu yleensä siinä vaiheessa kun tasapaino ja kehonhallinta kehittyvät tarpeeksi hyväksi. Etenkin ensimmäisten seisomaannousujen yhteydessä on tyypillistä, että jalat voivat olla ulospäin kääntyneenä. Jos olet kuitenkin huolissasi lapsesi jaloista, niin käänny fysioterapeutin tai lääkärin puoleen.

4. Muita ongelmia alaraajoissa

Ongelmia alaraajoissa voi aiheuttaa erilaiset sairaudet tai rakennepoikeamat, joita esimerkiksi voi olla lonkkanivelen dysplasia ja perthesin-tauti. Näiden sairauksien vuoksi alaraajoissa esiintyy yleensä liikepoikkeamia ja lapsi ei voi viedä esimerkiksi lonkkaniveltä jokaiseen suuuntaan. Jos taustalla on rakenteellinen poikkeama, niin silloinkin kuormitukseen kannattaa kiinnittää huomiota ja yrittää liikunnan avulla  muokata rakennetta mahdollisuuksien mukaan parempaan suuntaan. Eli harjoittelulla voidaan vaikuttaa lapsen kehitykseen merkittävästi.

Kenkien valinta lapselle

Suosittelemme katsomaan alla olevan videon kenkien valitsemisesta. Siinä on kerrottu perusajatus lapsen jalkaterän kehityksestä ja minkälaiset kengät olisi hyvä valita lapsen jalalle.

Miksi nämä asiat ovat tärkeitä?

Lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita todella nopeasti. Etenkin ensimmäinen ikävuosi asettaa vaikuttaa lapsen kehitykseen suuresti, koska silloin lapset aivot ja keskushermosto kehittyvät nopeiten. Tässä vaiheessa olisikin erittäin tärkeä päästä vaikuttaamaan lapsen vääränlaisiin liikemalleihin, koska myöhemmässä vaiheessa se on paljon vaikeampaa. Lisäksi jo vauvavaiheessa pystytään vaikuttamaan esimerkiksi minkälaiseen asentoon lonkkamalja kehittyy. Jos sinulla herää kysymyksiä, niin voit jättää ne kommentti-kenttään.

Lisäluettavaa:

Lapsen raajakipu – tunnistatko kipuoireyhtymän?

Polvi- ja lonkkanivelrikko

Perthesin-tauti

Shwachman-Diamondin oireyhtymä: diagnostinen haaste

Kirjoittaja:

Tero Nikkarinen, Fysioterapeutti (YAMK)

Kiinnostuksen kohteet fysioterapiassa: lasten fysioterapia, urheilijoiden fysioterapia, neurologinen fysioterapia sekä aikuisten tuki- ja liikuntaelin ongelmat

Liikuntalajeista eniten kuntoutan jääkiekkoilijoita, hiihtäjiä ja juoksijoita

Artikkeli Lapsen jalkojen tyypillisimmät ongelmat julkaistiin ensimmäisen kerran Fysioterapia Rovaniemi.

1. Vauvalta ei tule juurikaan liikettä, eli kädet ja jalat ovat rentona tai jäykkänä alustalla.

Vauvoilla tulee tahdottomia liikkeitä jo sikiöaikana, äidin vatsassa. Myös syntymän jälkeen näitä liikkeitä pitäisi lapselta tulla, niin jaloista, kuin käsistäkin. Tahdottamat liikkeet alkavat muuttumaan vauvan kehittyessä tahdonalaisiksi liikkeiksi. Kuitenkin on vauvoja, joilla tulee vähemmän näitä tahdottomia liikkeitä, johtuen siitä, että raajat jäykistyvät liikkeiden seurauksena, tai ne ovat liian rentoina tuottamaan liikettä.  Tämä voi olla merkki neurologisesta ongelmasta ja olisikin tärkeä käydä kontrollissa lasten fysioterapeutilla, onko liikkeitä normaalisti ja ovatko ne laadullisesti hyviä. Näitä ongelmia voidaan nähdä 2 viikon iästä aina 8 kk saakka.

2. Vartalo tai alaraajat ojentuu voimakkaasti

Vauvoille on tyypillistä, että he käyttävät monipuolisesti hallitsemiaan liikkeitä ja sitä kautta opettelavat myös uusia taitoja. Taitojen opettelua voi estää liian voimakkaasti ojentuvat raajat ja/tai vartalo. Tämä voi näkyä esimerkiksi lapsen ollessa selin- tai vatsamakuulla, niin että selkä on C-kirjaimen muotoisena. Tämä voi olla merkki mm. liian korkeasta lihasjäntevyydestä tai aistipuolen ongelmista. Tätä ongelmaa voi näkyä niin kauan kun lapsi on lattiatasolla, eli n. 2 viikon ikäisestä n. 8 kk ikäiseen saakka.

3. ”Banaani” vauva

Vauva joka on selinmakuulla kaarella toiselle puolelle, kutsutaan banaani-vauvaksi. Asento johtuu usein yksipuoleisista kanto-otteista tai sikiöajan asennosta kohdussa. Mikäli lapsesi on selinmakuulla ”banaani”-asennossa, niin ensimmäisenä kannattaa kiinnittää huomiota, että kantaisit lasta toisellakin kädellä. Lisäksi tulisi huomioida, että jos virikkeet/lelut on suunnattu vain toiselle puolelle, niin vaihdat niiden paikkaa toiselle puolelle. Neurologisten sairauksien poissulkemiseksi on hyvä käyttää lasta arvioitavana lasten fysioterapeutilla tai lääkärillä.

4. Lentokone

Suosittelemme kiinnittämään huomiota, onko vauva vatsallaan lentokone-asennossa, eli kädet vartalon sivulla, pää ojentuneena ylöspäin alustasta, vai käyttääkö päätä alustassa ”levähtämässä”. Etenkin ensimmäiset päänkannatteluiden yhteydessä pään pitäisi laskeutua ajoittain takaisin lattialle. Lisäksi on hyvä seurata, alkaako lapsi tukeutumaan käsivarsiin/käsiin, vai pitääkö hän käsiään mielellään sivulla varaamatta painoa niille.  Näiden liikemallien syynä voi olla liiallinen lihasjäntevyys ja se voi hidastaa merkittävästi lapsen motorista kehitystä. Toisena ääripäänä ovat vauvat, jotka eivät jaksa kannatella päätä painovoimaa vastaan ja se olisi myös hyvä tunnistaa ajoissa.

5. Vauvan pää on kääntyneenä vain toiselle puolelle

Mikäli lapsi pitää päätään vain toiselle sivulle kiertyneenä tai se on kallistuneena pelkästään toiselle sivulle, voi kyseessä olla esimerkiksi murtuma jossain ylävartalon alueella. Muita syitä voivat olla esim. korkea tai matala lihasjäntevyys tai aistipuolen ongelmat. Voit yrittää houkutella lasta lelun avulla katsomaan toiselle puolelle tai kallistamaan päätä toiselle puolelle, mutta mikäli ne eivät auta, niin vauvan tilanne tulisi tarkistuttaa mahdollisimman nopeasti.

6. Liikuttaa, käyttää kehoaan tai varaa painoa toispuoleisesti

On luonnollista, että aikuisena olemme vasen- tai oikeakätisiä. Mutta pienen lapsen pitäisi liikuttaa kehoa ja raajoja molemmin puolin mahdollisimman symmetrisesti. Yleensä lapsi oppii kääntymään ensin toiselta puolelta, mutta pian tämän jälkeen hänen pitäisi harjoitella kääntyminen myös toiselta puolen. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota, että lapsi käyttäisi molempia ala- ja yläraajoja lähes yhtäpaljon. Mikäli lapselle toinen puoli on hallitsevampi, voi kyseessä olla esimerkiksi kehon hahmottamisen ongelma, mikä voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia.

7. Vauvalla on vaikea seurata ympäristöä

Vauvat näkevät syntyessään tarkimmin n. 20-40cm päähän, ja siitä näkö alkaa kehittymään paremmaksi. Vauva ottaa katsekontaktia n. 2-3 viikon ikäisenä. N. 2-3 kk ikäisenä lapsi alkaa seuramaan esineitä katsellaan ja näön kehittyessä silmän liikkeet alkavat eriytyä pään liikkeistä.  Jos yli 3 kuukauden ikäinen vauva ei kiinnostu leluista tai ei ota katsekontaktia, niin silloin vauvalla voi olla näönkäytön ongelmia. Kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että lapsi seuraisi katseella molemmille puolille yhtä pitkälle sekä ylös ja alas. Mikäli lapsi ei kiinnostu leluista ja ympäristöstä, niin suosittelemme ottamaan yhteyttä fysioterapeuttiin tai lääkäriin.

8. Yliherkkyys melulle ja/tai kosketukselle / reagoimattomuus meluun ja/tai kosketukseen

Lapsi voi reagoida itkulla, säikähdyksellä tai muuten meluun ja kosketukseen. Tällöin kyseessä voi olla aistipuolen yliherkkyys. Yleensä myös vaatteet, pesulaput, sukat, matot ym. voivat aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia lapselle. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että mikäli lapsi ei reagoi mitenkään koviin paukahduksiin tai kosketukseen, niin silloin lapsella voi olla aistipuolen aliherkkyys. Yli- tai aliherkkyyttä voidaan auttaa fysioterapiassa erilaisilla harjoitteilla.

9. Oraalinen aistipuolen yli- tai aliherkkyys

Oraalisella yli- tai aliherkkyydellä tarkoitetaan suun alueen sensorisia ongelmia, eli aistikokokemuksien ongelmia. Yliherkkyys voi näkyä lapsella esimerkiksi karkean ruoan syömisen ongelmana tai ruoan pureskelun ja suussa liikuttamisen ongelmana.. Aliherkkyyden vuoksi lapsi voi esimerkiksi syödä isoja palasia kerrallaan ja ”tukkia” suun täyteen ruokaa, saadakseen aistikokemuksia tarpeeksi ja ruoan pureskelu voi olla hankalaa. Jos huomaat näitä ongelmia lapsellasi, ota yhteyttä fysio- tai puheterapeuttiin.

Mikäli sinulla herää kysymyksiä tai olet huomannut omassa lapsessasi blogissamme mainitsemia asioita, niin ota meihin yhteyttä, autamme sinua mielellämme lapsesi hyvinvoinnissa.

Suosittelen lukemaan lisää kirjoituksiamme esimerkiksi alentuneesta lihasjäntevyydestä ja w-istunnasta.

Voit laittaa meidät myös seurantaan facebookissa, Lasten Fysioterapia Aurora, https://www.facebook.com/lastenfysioterapiaaurora/

Artikkeli 9 varoittavaa merkkiä, jotka tulisi huomata vauvasta julkaistiin ensimmäisen kerran Fysioterapia Rovaniemi.