1. Lättäjalat

Lättäjalat voivat olla toiminnalliset tai rakenteelliset. Toiminnallinen lättäjalka tarkoittaa jalkaterää, josta löytyvät normaalisti jalkaterän kaaret, mutta ne eivät aktivoidu rasituksessa. Rakenteellisessa lättäjalassa taas kaaret eivät aktivoidu missään vaiheessa Vauvoilla on syntyessään lättäjalat ja jalkaterät ovat paksuhkot. Jalkaterän kaaret alkavat kehittyä sen jälkeen kun lapsi pääsee nousemaan ylös jalkojen päälle ja pääsee varvistelemaan sekä kävelemään. Lapsen jalkaterien kehityksen kannalta on kaksi tärkeää vaihetta, jolloin lasta kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää mahdollisimman paljon ilman jalkineita ja sukkia. Nämä vaiheet ajoittuvat varhais vauva vaiheeseenn n. 2-8kk ikään, jolloin lapsi saa paljon erilaisia aistikokemuksia jalkaterän alueelle. Tässä vaiheessa vauvan jalkaterän alueella olevat  Toinen vaihe ajoittuu n. 1 vuoden -3 vuoden ajalle. Keskimäärin lapset lähtevät kävelemään n. 1 vuoden ikäisenä ja tässä iässä olisi tärkeä, että lapsi saisi olla paljon avojaloin. Tämä vaihe vaikuttaa lapsen jalkaterän kehittymiseen ja lättäjalka- vaihe alkaa väistymään sekä jalkaterän luonnolliset kaaret alkavat muotoutua.

2. Jalat kääntyvät sisäänpäin

Suurimmalla osalla lapsista lonkat ovat luonnostaan sisäkierto asennossa, joten se ei ole pääsääntöisesti mitään vakavaa ja väistyy iänmyötä. Tyypillisesti voit huomata tämän lapsen kävellessä ja siinä jalkaterät kääntyvät sisäänpäin, eli pottuvarpaat kääntyvät toisia kohtin. Lonkkien sisäkierto vähenee kävelyssä yleensä 3-vuoteen mennessä, mutta viimeistään 4-5-ikävuoteen mennessä. Mikäli lapsen vanhemmilla tai isovanhemmilla on taipumusta lonkkien sisäkiertoon ja lapsesi kävelee näin, kannattaa siihen kiinnittää huomiota ja tehdä harjoitteita jossa lonkkiin saadaan ulkokiertoa. Tällaisia harjoitteita ovat esimerkiksi luistelu, pomppupallolla hyppiminen, erilaiset hypyt ja kiipeily. Kuitenkin edellä mainitut harjoitteet voidaan tehdä lonkkia sisäkiertäen (poislukien luistelu), joten suoritustekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota.

3. Jalat kääntyvät ulospäin

Ulospäin kääntyvät jalat ovat myöskin jokseenkin yleinen näky vauvalla-taaperolla, eikä sekään ole pääsääntöisesti mitään vakavaa, vaan väistyy iänmyötä. Jalkojen uloskääntäminen loppuu yleensä siinä vaiheessa kun tasapaino ja kehonhallinta kehittyvät tarpeeksi hyväksi. Etenkin ensimmäisten seisomaannousujen yhteydessä on tyypillistä, että jalat voivat olla ulospäin kääntyneenä. Jos olet kuitenkin huolissasi lapsesi jaloista, niin käänny fysioterapeutin tai lääkärin puoleen.

4. Muita ongelmia alaraajoissa

Ongelmia alaraajoissa voi aiheuttaa erilaiset sairaudet tai rakennepoikeamat, joita esimerkiksi voi olla lonkkanivelen dysplasia ja perthesin-tauti. Näiden sairauksien vuoksi alaraajoissa esiintyy yleensä liikepoikkeamia ja lapsi ei voi viedä esimerkiksi lonkkaniveltä jokaiseen suuuntaan. Jos taustalla on rakenteellinen poikkeama, niin silloinkin kuormitukseen kannattaa kiinnittää huomiota ja yrittää liikunnan avulla  muokata rakennetta mahdollisuuksien mukaan parempaan suuntaan. Eli harjoittelulla voidaan vaikuttaa lapsen kehitykseen merkittävästi.

Kenkien valinta lapselle

Suosittelemme katsomaan alla olevan videon kenkien valitsemisesta. Siinä on kerrottu perusajatus lapsen jalkaterän kehityksestä ja minkälaiset kengät olisi hyvä valita lapsen jalalle.

Miksi nämä asiat ovat tärkeitä?

Lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita todella nopeasti. Etenkin ensimmäinen ikävuosi asettaa vaikuttaa lapsen kehitykseen suuresti, koska silloin lapset aivot ja keskushermosto kehittyvät nopeiten. Tässä vaiheessa olisikin erittäin tärkeä päästä vaikuttaamaan lapsen vääränlaisiin liikemalleihin, koska myöhemmässä vaiheessa se on paljon vaikeampaa. Lisäksi jo vauvavaiheessa pystytään vaikuttamaan esimerkiksi minkälaiseen asentoon lonkkamalja kehittyy. Jos sinulla herää kysymyksiä, niin voit jättää ne kommentti-kenttään.

Lisäluettavaa:

Lapsen raajakipu – tunnistatko kipuoireyhtymän?

Polvi- ja lonkkanivelrikko

Perthesin-tauti

Shwachman-Diamondin oireyhtymä: diagnostinen haaste

Kirjoittaja:

Tero Nikkarinen, Fysioterapeutti (YAMK)

Kiinnostuksen kohteet fysioterapiassa: lasten fysioterapia, urheilijoiden fysioterapia, neurologinen fysioterapia sekä aikuisten tuki- ja liikuntaelin ongelmat

Liikuntalajeista eniten kuntoutan jääkiekkoilijoita, hiihtäjiä ja juoksijoita

Artikkeli Lapsen jalkojen tyypillisimmät ongelmat julkaistiin ensimmäisen kerran Fysioterapia Rovaniemi.

Aistiongelmat voivat olla vaikeita tulkittavia, eikä niistä aiheutuvia oireita välttämättä edes huomaa. Olemme koonneet videolla ihotunnon- ja suun alueen aistiherkkyyksiä sekä painovoima- ja liikehallintajärjestelmän ongelmia, sekä miten ne voivat näkyä lapsella. Aistipuolen ongelmat ovat monimuotoisia ja videolla olevat esimerkit kuvastavat vain mitä mahdollisia ongelmia voi olla. Mutta aistitoiminnot voivat näkyä myös päinvastoin, eli esimerkiksi lapsen levottomuus voi johtua niin ihotunnon yli- kuin aliherkkyydestä. Tämän vuoksi olisi tärkeä, että me ammattilaisena arvioisimme lapsen tilanteen, eikä mentäisi tekemään diagnoosia itse.

Toivomme, että pidätte videosta, mutta ottaisimme vastaan mielellään niin risuja kuin ruusujakin palautekenttään, joka löytyy tämän julkaisun alapuolelta.

Tästä pääset lukemaan meidän muita kirjoituksia.

Artikkeli Aistiongelmat julkaistiin ensimmäisen kerran Fysioterapia Rovaniemi.

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen lihastonus eli lihasjäntevyys, joka vaikuttaa meihin kaiken aikaa. Vaikka lihasjäntevyys on yksilöllinen, on se jaettu kolmeen osaan; normaaliin, alentuneeseen ja kohonneeseen. Näiden kolmen luokan sisällä vaihteluväli on laaja, mutta alentuneessa ja kohonneessa lihastonuksessa on näkyvissä tiettyjä piirteitä liikemalleissa ja lepoasennoissa. Näitä asioita voidaan huomata niin lapsilla kuin aikuisillakin. Harvalla lapsella lihasjäntevyys on optimaalinen, vaan joko lievästi kohonnut tai alentunut. Etenkin vauvaiässä voidaan vaikuttaa lihasjäntevyyteen esimerkiksi kanto-otteilla, harjoitteilla jne.

Lihasjäntevyydestä on puhuttu vähän aikaa ja lapset ovat kuitenkin ajansaatossa kehittyneet normaalisti. Lapsen lihasjäntevyyden tiedostamisestahan ei ole siis vanhemmille mitään hyötyä? Väärin. Mikäli jo 2-4 kk ikäiseltä lapselta selvitetään lihasjäntevyys, niin siitä alkaen voidaan lähteä vaikuttamaan siihen positiivisesti, alentunutta lihasjäntevyyttä pyritään kohottamaan ja taas kohonnutta lihasjäntevyyttä pyritään alentamaan. Erilaisilla terapeuttisilla otteilla saadaan lihaksia stimuloitua paremmin ja niiden avulla voidaan kohottaa lihasjäntevyyttä.

Mitä on alentunut lihastonus ja mitä se voi aiheuttaa?

Alentuneessa lihastonuksessa lihakset aktivoituvat normaalia tonusta hitaammin ja lihakset eivät voi pitää jännitystä yllä niin kauan ”normaaliin” verrattuna. Alentuneessa lihastonuksessa voi olla muutoksia lihaksissa ja jänteissä sekä reflekseissä.

”Etenkin vauvaiässä voidaan kuitenkin vaikuttaa lihastonukseen esimerkiksi kanto-otteilla, harjoitteilla jne.”

• Alentunut voima
• Yliliikkuvuutta nivelissä
• Motoriset taidot voivat olla normaalia heikommat
• Huono stabilaatio painoa kannateltaessa
• Istuma asento mielellään W, selkä pyöreänä
• Syömis- ja hengitysvaikeudet
• Huono päänkannattelu
• Epätyypilliset liikemallit
• Alentunut aktiivisuuden sietokyky

Mitä minun tulisi tietää lapseni lihasjäntevyydestä?

Vauvaiässä alentunut lihastonus näkyy yleensä pään kannattelun heikkoutena tai ettei pysty liikuttamaan raajoja painovoimaa vasten. Kuitenkin pitää muistaa, että alentunut lihastonus ja lihasheikkous ovat eriasioita. Lihasheikkoudessa lihas on kyvytön tuottamaan lihakseen jännitettä aktiiviseen liikkeeseen. Alentunut lihastonus tulee taas lihaksesta itsestään, motoristen yksiköiden rekrytoinnista ja niiden aktivoinnin ajoituksesta. Alentuneen lihasjäntevyyden etiologian taustalla on suurimmalta osin keskushermosto peräiset ongelmat. Lisäksi syitä alentuneen lihastonuksen taustalla voivat olla ongelmat ääreishermostossa tai lihaksessa itsessään.

Mitä minun tulee tehdä, jos epäilen lapsellani olevan alentunut lihasjäntevyys?

Ensimmäisenä kannattaa käydä varmistamassa fysioterapeutilla onhan kyseessä alentunut lihasjäntevyys. Mikäli olet saanut varmuuden, että lapsella on alentunut lihasjäntevyys, niin hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi kuperkeikat, kottikärrykävely (ei kuitenkaan yliojentuneilla nivelillä eikä ilman hyvää vartalon kannatusta). Vauvaiässä hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi 1. vaipanvaihdon yhteydessä yhdestä alaraajasta takapuolen nostot, jolloin lapsi joutuu nostamaan itse toista alaraajaa ilmaan. 2. lapsen kantaminen vanhemman hartioilla nostaa lihasjäntevyyttä. 3. Lapsen kannattelu sylissä, niin että lapsen ja vanhemman vartalot ovat samansuuntaisesti. Mitä alempana vanhemman ote on, sitä haastavampi lapsen on ylläpitää asento.

Kottikärrykävely                                                               Harjoitus 3.

Artikkeli Alentunut lihasjäntevyys lapsella julkaistiin ensimmäisen kerran Fysioterapia Rovaniemi.