Tämä artikkeli käsittelee 17.5.2018 pitämäämme luentoa MLL:n tiloissa Rovaniemellä. Luennon aiheena oli lapsen kehitys ja käsittely. Kokoan tähän tärkeimmät esille tulleet kysymykset ja faktatiedon mitä nostimme luennolla esille.
- Lapsen kehitys on todella nopeaa ensimmäisten elinvuosien ja kuukausien aikana. Vastasyntyneen aivot painavat n. 300g, kun taas aikuisen aivot painavat n. 1.3-1.6kg. Jo 3-vuotiaan lapsen aivot painavat n. 90% aikuisen aivojen painosta. Myös hermoverkko kehittyy lapsena todella paljon. Vastasyntyneellä on n. 100 miljardia hermosolua, mutta synapseja, joiden avulla tieto välittyy, on vielä vähän. Lapsuuden aikana turhat (eli käyttämättömät) hermoyhteydet jäävät pois ja käytetyt yhteydet vahvistuvat. Esimerkiksi kun lapselle puhutaan Suomea, vahvistuu tämä hermorata, mutta vieraiden kielten piirteiden tunnistamisen hermorata heikkenee. Hermoratoihin liittyvän toiminnan hyvä muistisääntö on, että ”käytä sitä tai menetä se”
2. Lapsi kehittyy jo sikiöaikana monipuolisesti, etenkin hänen hermoverkot alkavat kehittymään. Lapsen kehityksen kannalta olisikin hyvä jo puhua/laulaa hänelle sikiövaiheessakin. Lisäksi äidin pitäisi pystyä elämään mahdollisimman stressitöntä elämää, jotta stressi ei vaikuta sikiön kehitykseen, koska stressi voi vaikuttaa myös sikiöön.
3. Suurinosa lapsista kehittyy normaalisti, mutta lihasjänteyksissä on lapsilla eroja. Harvalla lapsella lihasjänteys on optimaalinen, eli lihasjänteys on lähes aina joko hieman kohonnut tai alentunut. Vanhempi voi omilla käsittelytavoillaan vaikuttaa, että lihasjänteyttä saataisiin laskettua tai kohotettua. Esimerkiksi pukemistilanteessa paidan päälle laittamisessa voidaan hyödyntää tietoa lapsen lihasjänteydestä, laitetaanko paita lapselle takaraivon vai otsan kautta ensin. Tilanteita on paljon muitakin. Lihasjänteys seuraa meitä läpi elämän korkeana tai matalana, mutta harjoitteiden kautta siihen voidaan vaikuttaa, etenkin vauvoilla, koska silloin ei opita ko. jänteydelle tyypillisiä virheellisiä liikemalleja.
4. Ennen kuin lapsi voi oppia uusia taitoja, pitää ko. alueen refleksit sammua, esimerkiksi kävelyn opettelua ennen pitää jaloista sammua tarttumisrefleksi. Refleksien sammumiseen vaikuttaa kuinka paljon lapsi saa erilaisia kokemuksia ympäristöstä, saako lapsi olla paljain jaloin ja itsenäisesti sammuttaa refleksin koskettamalla ja paukuttamalla jaloilla lattiaa.
5. Miten vanhempi voi tietää onko lapsella korkea vai matala lihasjänteys? Vanhemman on hyvin vaikea itse arvioida lihasjänteyttä, koska yksiselitteisiä ohjeita siihen ei voida antaa. Ohjenuorana voitaisiin kuitenkin pitää, että lapset jotka sylissä ollessa ovat hiekkasäkkejä ovat matalan lihasjänteyden lapsia ja lapset jotka ovat sylissä jäntevän oloisia ja nostavat nopeasti vatsamakuulla pään ylös alustassa olisivat taas korkean lihasjänteyden lapsia.
6. Milloin lapsi voi käyttää hyppykiikkua tai kävelytuolia? Normaalisti kehittynyt lapsi ei tarvitse näitä välineitä vaan ne voivat jopa hidastaa kehitystä. Hyppykiikussa ongelmana on, että lapsen tarttumisrefleksi pysyy yllä jaloissa, koska hän ei saa kunnon maakosketusta jaloille ja samalla se voi lisätä ei toivottua varvastelua. Normaali varvistelu kuitenkin kuuluu lapsen kehitykseen kävelyä ja pystyasentoa opetellessa. Kävelytuolissa lapsella jää monta kokemusta saamatta, kun hän pystyy törmäilemään tuolilla seiniin ym. eikä hän kaadu ja joudu huomioimaan ympäristöä. Tästä löydät alempaa myös videon missä kerromme asiasta tarkemmin.
7. Milloin vanhemman pitää huolestua omasta lapsesta? Me vanhemmat olemme yksilöitä ja osa vanhemmista huolestuu aikaisemmin ja toiset eivät välttämättä näe ongelmia lapsen kehityksessä vaikka ne olisivat selkeitä. Jos vanhemmalla herää vähänkin huolta lapsen kehityksestä, tulisi siitä kertoa välittömästi esimerkiksi neuvolassa tai fysioterapeutille/lääkärille. Jos ammattilaiset ilmaisevat huolen lapsen kehityksestä se ei tarkoita automaattisesti, että lapsi ei kehittyisi normaalisti tai että hänellä olisi jokin vamma, vaan sillä hetkellä lapsi voi tarvita tukea kehittyäkseen optimaalisesti.
8. Fysioterapeuttien osaamista pidetään hyvin usein sairaiden tai vammautuneiden ihmisten palveluina, eikä heihin oteta muissa tapauksissa yhteyttä. Kuitenkin fysioterapeuteilla on tietoa, millä vammoja voitaisiin ennaltaehkäistä ja esimerkiksi lasten kohdalla voimme auttaa vanhempia tukemaan lasten kehitystä. Pienten lasten kohdalla jo yhdellä käyntikerralla saadaan paljon arvokasta tietoa, mitä voidaan hyödyntää myös muissa kasvun vaiheissa.
9. Milloin lapsi voi istua? Silloin kun lapsi itsenäisesti alkaa istumaan, niin hänellä on valmiudet istua. Sitä ennen istuttamista kannattaa tuoleissa välttää. Tästä löydät videon alempaa.
10. Onko W-istunta (jalat sivuilla ja takapuoli niiden välissä) salittu lapsille? W-istunta on luonnollinen tapa lapselle istua, mutta vanhempien kannattaa seurata kuinka paljon lapsi istuu tässä asennossa ja leikkiikö hän muissa asennoissa. Jos lapsi leikki pelkästään yhdessä asennossa, silloin kannattaa ottaa yhteyttä fysioterapeuttiin, mutta jos lapsi leikkii myös muissa asennoissa, ei ole huolta lapsesta ja hänen kehityksestä. Tästä voit lukea lisää. W-istunta
Video lasten apuvälineistä
Video lasten kenkien valitsemisesta
Video lasten istumisesta